Vou fazer de mim uma Estrela, 1975/76, fotografia p/b s/papel s/cartãoCarlos Pazos on itselleni tuorein ja myöskin vierain espanjalainen taiteilija. Vapun jälkeisessä huumassa lähdin Barcelonaan ja siellä herran näyttely No me digas nada kertoi paljon ja samalla kieltää katsojaa kertomasta mitään. Näyttelyn nimi sinänsä onkin kuvaava, sillä Carlos Pazosin teokset ovat provokatiivisia sekä todella kärjekkään osoittelevia. Pazos luo teoksissaan myös itsestään dramaqueen -tyyppistä kuvaa ja tuo jossakin määrin mieleen vanhan koulukunnan poptaiteilijan, Andy Warholin. Warholin tapaan myös Pazos tekee itsestään tuotetta, esimerkiksi valokuvin, joissa haluaa tulla tähdeksi. Hän kuvaa itseään sliipattuna, kauniina ja itsekkäänä julkimona ja materia näyttää korostuvan. Näin jälleen muovisen materian avulla taiteilija puhuu toisin ja osoittaa.
Kitsch on ehkä kuvaavin tyyli, kun puhutaan Pazosin installaatioista ja veistoksista, mutta joissakin valokuvissa on klassista tyylikkyyttä. Tosin tuo klassisuuskin on kuvissa,joissa taiteilija kuvaa itsensä filmitähtenä. Videoteos, Barcelonan jonkinlaisesta kansalliseläimestä, edesmenneestä albiinoapinasta on taas klassisen pelkistetty. Siinä apina tuhoaa valkoisen patsaan muun muassa istumalla ja kiipeilemällä patsaan päällä. Pazos on selkeäsi poliittisesti valveutunut taiteilija ja tuo mielipiteensä voimakkaasti esiin. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka paikalliset katsovat kyseistä videota.
Albiinoapinaan videossa viittaa selkeästi valkoinen patsas, mutta patsas osoittaa
myös jotain muuta. Minulle se kertoo Kreikan antiikista, klassisesta taiteesta ja perinteistä sekä historiasta. Patsaalla voidaan viitata tietynlaiseen arvostukseen, jota länsimaisessa maailmassa antiikki edustaa. Toisaalta Antiikin Kreikan patsas viittaa lisäksi sivistykseen ja nykyaikaan, urbaaniin sivilisaatioon ja edistykseen. Apina taas tuo luonnon keskelle ihmisten kättenjäljin luotua maailmaa. Albiinoapina olikin ihmetysten kohde, joka korotettiin keskelle kaupunkia, se oli eksoottinen erikoisuus, toinen. Niinkuin patsas toimii toteemina, on apina elävä toteemi. Ihmiset näyttävät aina kaipaavan palvonnan kohdetta, maskottia taikka jotain taikaesinettä, kuten ristiä, joka tuo lohtua ja jonka toivotaan tuovan onnea sekä menestystä.Patsas on sirpaleina videon lopussa. Mitä on tapahtunut? Luonto on tuhonnut sen, mitä ihmiskunta on luonut. Apina rikkoo samalla toteemin osoittaen itsensä eläimenä, ei palvonnan kohteena. Videossa rikotaan käsitystä pyhästä esineestä ja näytetään asiat kuten ne ovat. Eläin on eläin, eikä näe patsasta muuna kuin kiipeilyn kohteena. Näin laitetaan eläin luontoon, minne se kuuluu.
Pazos on minulle Warholin kaltainen, mutta Warholin kritisoidessa taidetta ja sen asemaa Pazosin taide on perinteisempää. Carlos Pazos käyttää taidetta puhetorvena ja välineenä.
Kuvat:
www.mac.usp.br/projetos/
image.evene.fr/img/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti