Ensimmäinen.

Elän jännittäviä aikoja. Ilmeisesti jännittäviin asioihin pääsee käsiksi armottomalla valvomisella tai sitten silloin vain asiat tuntuvat hurjemmilta, joskus pelottaviltakin. Nyt kuitenkin otin itseäni niin sanotusti niskasta kiinni ja tein vihdoin tällaisen blogin. Tai sitten yritän, syksyn uhkaavasti lähestyessä, paeta kaikkia viisaita ajatuksia aloittamalla blogin, jonne voin kirjoittaa joutavanpäiväistä löpinää hyvällä omallatunnolla.

Turhanpäiväisyys on kuitenkin silloin tällöin tärkeää, varsinkin sunnuntaisin. Vaikka tänään onkin maanantai, ajattelen vielä sunnuntaita, sillä nyt on kesä. Kesäisin maanantait ovat jotenkin sunnuntainkaltaisia, maanantaisin ei tosin saa lötköillä riittävästi.