Edellisestä huolimatta, en jatka Jesper Justin kummalliseen ja kiehtovaan maailmaan, vaan avaudun. Blogithan ovat juuri sitä varten, että voin paasata asioista, joista en juurikaan tiedä mitään.
Barcelonan huumassa olen päättänyt ryhtyä seuraamaan jalkapalloa. Ensimmäistäkään peliä en ole vielä nähnyt, mutta vakaa aikomukseni on kannattaa FC Barcelonaa. Kuitenkin olen jo nyt joutunut hyökkäysten kohteeksi. Niin, kuvitelkaa, Turussa rauhallisena kesäpäivänä minua on painostettu vaihtamaan kannatusjoukkuetta. Mitä kummaa? En tiedä mitään, en ole nähnyt mitään, mutta nyt paasaavat jostain Bilbaon joukkueesta. Alan siis epäillä, onko joukkueeni sittenkään hyvä ja paras. Ehkä juuri tämän vuoksi olen huono seuraamaan urheilua, sillä en voi olla varma, onko tämä paras tai jaksanko uskoa siihen. Mutta kaikesta huolimatta painostavat puheet ovat valaneet jollain tapaa uskoa minuun ja saaneet minut pysymään vakaan päätökseni takana. Odotan siis nyt innolla ensimmäistä hämmentävää kokemusta penkkiurheilun äärellä. Tulen ehkä olemaan pihalla melkolailla koko ottelun ajan, mutta onneksi en ole ainoa.
Hienoa, että perinteinen jalkapallokulttuuri on rantautumassa tänne. Mikään ei ole hienompaa kuin se, että suhtautuu intohimoisesti johonkin. Minusta tuskin koskaan tulee fanaattista urheilun seuraajaa, mutta sehän ei olekaan pääasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti